Kun käsityö lähtee kotiin

Tämä ope välillä miettii, mitä käsityölle tapahtuu, kun oppilas saa sen kotiinsa. Yleensä sitä kärtetään heti kotiin, kun kidutan jokaista sanomalla, että viikon päästä. Ehtiipähän olla vähän ikkunalaudalla esillä arvioinnin lisäksi.

Usein siis innolla työ viedään kotiin, mutta mikä sen lähitulevaisuus on? Arvostetaanko sitä yleisesti kodissa vai odotetaanko sen unohtumista lapsen mielestä, jotta se voidaan hävittää sopimattomana sisustukseen tai jotain?

Samaa pohdin joka kerta, kun oma lapseni (9 ja 11v.) tuovat käsityön kotiin. Ilolla se esitellään ja sitten vaivihkaa seuraan, minne lapsi sen itse sijoittaa. Ammattini tuntien, vanhempi lapsistani on lahjoittanut pari varhaisempaa työtä kouluuni malleiksi. Siellä ne ovatkin saaneet huomiota, ja ovat muiden ilona. Yksi hyvä puoli on myös se, että sieltä ne saa sitten tarvittaessa myös takaisin!

Töiden suunnittelussa mietin kotien täyttymistä kaikella tavaralla, ja yritän tarjota kotiluokkaan yhteiskäyttöön tai hyväntekeväisyyteen tekemistä. Sepäs vaan ei olekaan suosittua! Pitää kokonaan päättää, jos haluaa työn suuntautuvan kotia pidemmälle.

Tyttäreni sijoitti tällä viikolla koulusta kotiin tuomansa pikkuhyllyn näin.