Kiertopiste

Hohoi kaikki porilaiset opet!

Materiaalipankin perillinen on Kiertopiste Kiertokadulla (15). Tämä on nyt sitten tätä projektia projektin perään: Ensin oli Materiaalipankki, joka muutti useampaan otteeseen. Tänä vuonna on avattu kerrostalon kivijalkaan aivan vastaava Kiertopiste. Netissä luki vain, että Materiaalipankki on lopetettu. Sain yhdeltä luokanopelta vihiä, että homma jatkuu sittenkin...

Kävin eilen paikanpäällä. Silloin oli kaikille ihmisille avoimet ovet. Paljon tavaraa oli kuulema jo kannettu ulos, mutta kyllä jäljelläkin oli moneen lähtöön. Nappeja, neppareita, solkia..... Mappeja, kahvipusseja muovikasseittain ym ym.
Isompia kankaita oli hyllyssä jäljellä vähemmän, mutta joulusiivoukset kuulema kohta alkaa, ja koteja tyhjätään ylimääräisestä.

Elämme renesanssia: Monet eivät viitsi/osaa korjata vaatteita, joten ylimäärä ja tarpeettomaksi koettu käsityötarvike lentää kodista/jäämistöstä. Onneksi osa päätyy kiertoon! Myös esim. päiväkodit kuulema tuovat ylijäämäänsä ja ottavat muuta tarvitsemaansa.

Tiedoksi: Otin kaikki hyvät vetoketjut ;)

Syyskokous tulossa!

Alustava kutsu jäsenillemme syyskokoukseen:

torstaina 6.10. klo 17.30

tervetuloa

Toejoen koululle!

Aiheena uuden opsin toteutus

Lomautus!

OAJ-yhteyshenkilömme oli käynyt lomautusinfossa ja kertoi, että lomautukset ovat Suomessa aika vähissä. Joskin niitä on Satakunnassa sitten useampia: Pori, Rauma ja Ulvila!

Saamme Porissa nauttia 10 pvän lomautuksesta (opettajat), joista 4 on sijoitettu koulupäiviin. Älytön paperihomma ja päivämäärien ylösmerkitseminen. Puhumattakaan oppilaiden pelkästä valvomisesta. Ihan siinä tuntien aikana itsekin tylsistyy. Uumoilen tekstiilimateriaaleja tai vaatevallankumousta niiksi tunneiksi, kun kaitsettavanani on koko luokka (tn-ope lomautettu).

Tänään kävin pyörällä uimahallin kuntosalilla toteamassa, että myös kaupungin työntekijöiden ohjattu kuntosaliharjoittelu on poistettu koko syksyltä.

Maailmankansalaiset ja koodaus

Olipas eilisessä Helsingin Sanomissa todellinen maailmanmatkaajamimmi, joka uskalsi myöntää vajaavuutensa, mutta tekee silti niiiiin monia asioita. Ihan huimaa. Itselle matkustaminen ulkomaille on tapahtunut aina turismin statuksella. Toisinkin olisin voinut tehdä - ja minne, mihin töihin, olisinkaan päätynyt...?!

Nasan tutkimuskeskuksen, Intian ja Keski-Euroopassa opiskelun ja työskentelyn jälkeen Henrietta Kekäläinen opettaa lapsia ja nuoria koodaamaan. 3-kymppisellä naisella on Mehackit-niminen (sanaleikki!) yritys, joka tarjoaa juuri tätä ohjelmointi- ja robotiikkajuttua uuden opsin mukaisesti.

Luin artikkelin vasta tänään aamukahvilla. Se loppuu näin:
"Uusien asioiden toteuttaminen vaatii vain päättäväisyyttä ja uskallusta."
Henrietta saa sen kuullostamaan niin helpolta!

Helsingin Sanomat 3.9.2016 Lauantai-liite

Open oman työskentelyn uudistaminen

Aloitin jo pari vuotta sitten erilaisten lehtijuttujen keräämisen, joissa esiteltiin jonkinlaista uutta ideaa opetukseen. Viime vuonna ainoa uudistus oli se, että oppilaat kuvasivat töitä ja työskentelyä kässäntunnilla tabletilla. Lähinnä itse sitten siirsin kuvat Porin Pedanetiin koulumme käsityö-otsikon alle.

Kesällä oli viimein pakko käydä kokoelmakansiota läpi ja karsia jyviä akanoista. Päätin, että uudistusta on tapahduttava. Keväällä oli jo sovittu, että käsityötunnit jaetaan kaikilla oppilailla (3-6 lk) kolmeen osaan:
Syksyllä kaikilla on niin kutsutut tekniikkajaksot tekstiili- ja teknisen työn materiaaleilla. Näihin siis lukuvuodesta kuluu noin 1/3 ja 1/3. Viimeinen 1/3 on puhtaasti oman projektin tekemistä annetusta aiheesta. Aiheet ovat pääosin vielä toistaiseksi auki...

Pikkusen porrastettiin projektityön aloitusta, joten tekniikkajaksoon jää oppilaalla (ja opella!) aikaa 10-12 viikkoa (20-24 oppituntia). Itselle tulee tunne, että on kaadettava oppilaille mahdollisimman paljon oppia, joka sotii erityisesti sitä vastaan, kun pitäisi opettaa ajattelemaan! Tekniikkajaksolla olen helposti lipsahtanut kaavamaiseen ja vanhahtavaan opetukseen. Onhan näin tapahduttua helppo lohduttautua sillä, että keväällä sitten oppilas käyttää omia aivojaan...

Taisteluni vanhoillisia työtapoja vastaan jatkuu... Mutta ei heitetä lasta pesuveden mukana!

(kuva Turun Puolalan koulusta: meillä ei ole älytauluja)

Valinnaisena kässää?

Kuinkahan monessa alakoulussa on kässää 1h valinnaisena?
Meidän koulussa sai kukin keksiä mitä tahansa valinnaiseksi taipuvaa. Ainoa ongelma oli, että ryhmässä tulisi toteutuessaan työskentelemään 24-28 oppilasta... Kiva homma kässässä!
Keksin keväällä kolme kurssia: Haluan tehdä hyvää (hyväntekeväisyysasiaa), Paperilla on enemmän kuin 2 puolta (paprun tekoa, origamia...) ja Langasta pinnaksi (neulonta ja virkkaus). Kahteen ekaan sain hajaääniä, mut viimeisellä olis jo perustanut kerhon.
Kävi siis niin, etten saanut valinnaista lainkaan. Siitä voisi olla jopa helpottunut, sillä oppilaita olisi käsissä niin paljon...

Opiskelukaverini koulussa valinnainen keskitettiin taito- ja taideaineisiin. Kässän otsikkona oli "Kässä on kivaa!"
Ja kurssi toteutui.

Netistä vinkkejä uuteen opsiin

Kaikkia opettajia taitaa mietityttää uuden opsin jutut.
Oletko jo löytänyt seuraavat vinkkipaikat?

Facebookissa toimii keskustelupalsta
Käsityön OPS 2016
Siellä ainetta opettavat pohtivat tällä hetkellä monimateriaalisuuden määritelmää sekä robotiikan opetusta.

Helsingin normaalilyseon käsityötaivas keskittyy enemmän tekstiileihin. Minna Matinlauri, joka opettaa koulussa, oli valtakunnallisen opsin tekijöitä. Katsaus hänen luokkaansa ehkä avaa opsin lauseita.

Käy kurkkaamassa!